Taustalla tapahtuu

Harrastajateatterikaan ei pyöri pelkästään näyttelijöiden ja ohjaajan voimin. Tässä esimerkissä kyseessä on yhdistys mitä suurin osa suomen harrastajateattereista ovat.Tehtäviä ovat esimerkiksi:

- Hallitus
- Tuottaja (Yleensä PJ)
- Sihteeri & rahaston hoitaja
- Myynti,markkinointi & mainonta
- Puvustus & tarpeisto ( maski?)
-”Lattia manu” eli yleismies, tuotannon jalat ja kädet.
-Lipunmyyjät
- Väliaika tarjoilut
- Järjestyshenkilöt
-Lavastus
- valo & ääni? ( Onko tarvetta? Ostopalvelu?)
-Orkesteri?
- Ohjaaja

Mutta myös tarvitaan:

-Näytelmäkirjailija
- Säveltäjä & sanoittaja
-Yleisö

Avaan hieman:

Hallitus

Hallituksella on ylin päätäntävalta yhdistyksessä esityskauden aikana Sääntöjen puitteissa se tekee päätökset esityksistä, budjetista jne. Kaikki hallinnolliset asiat kiertää hallituksen hyväksyttävänä. No, ei ihan kaikkea. Mutta pääpiirteissään näin, Ehkä jokaista pientä hankintaa ei tarvitse hyväksyttää hallituksella. Vuosittainen yleinen kokous valitsee hallituksen jäsenet ja myöntää hallitukselle vastuuvapauden tilikaudesta.

Tuottaja (Puheenjohtaja)

Tuottaja vastaa tuotannon taloudesta. Tuottaja esittää hallitukselle budjetin jonka hallitus joko hyväksyy tai hylkää. Tuottajan tehtävänä on hankkia tuotannolle rahoitus, apurahojen, sponsorien tms muodossa. On sovittava erikseen kuka huolehtii tiedottamisesta niin tuotannon sisällä kuinulospäin, esim medialle.

Sihteeri & Rahastonhoitaja

Sihteerin & Rahaston hoitajan tehtävänä on vastata kirjanpidosta yhdessä tuottajan kanssa. Sihteeri huolehtii jäsenpostista, jäsenrekisteristä, jäsenmaksuista, mahdollisesti tiedottamisesta. Niputtaisin nämä tehtävät samalle henkilölle,ellei tuotanto ole kovin suuri.

Myynti ja markkinointi& mainont

Myynti, markkinointi ja mainonta voi pienemmissä yhdistyksissä hoitua tuottajankin toimesta, mutta mikäli tuotanto on suuri, on hyvä olla oma osaajansa tähän. Etenkin mikäli on mistä ottaa. Aina näin ei ole, vaan tehtävät kasautuvat yksille ja samoille aktiivisille henkilöille.
Ilman myyntiä ja markkinointia ei ole yleisöä ja toiminta jää varsinlyhyeksi. Sosiaalinen median kautta saa suhteellisen vaivattomasti ja edullisesti mainostettua toiminaa. Perinteistä mediaa esi sovi kuitenkaan unohtaa.

Puvustus &tarpeisto ( maski?)
‍Näytelmän puvustus,tarpeisto ja lavasteet on suuressa roolissa.
Olipa kyseessä mikänäytelmä tahansa. Omalla kohdallani rooliasu auttaa pääsemäänroolihenkilön ”nahkoihin”.

Jos puvustajalla ja lavastajalla on hyvät kontaktit ja suhteet kunnossa, helpottaa se työtä suunnattomasti. Vaatteita eri vuosikymmeniltä, tarve esineitä jne jne.
Mitään antiikkista, siis sellaista jolla on suuri rahallinen tai tunnearvo, ei kannata näyttämölle tuoda.
Puvustaja voi joutua hyvinkin lyhyellä varoitusajalla muokkaamaan,korjaamaan, korvaamaan jonkin vaatekappaleen.
Se vaatii hyviä hermoja, paineensietokykyä ja hurttia huumoria.

”Lattiamanu” eli yleismies.

Hoitaa esim. tarpeiston niille kuuluville paikoilleen ennen esitystä. On apukätenä ennen esitystä, esityksen aikana ja esityksen jälkeen. Tämän voi hoitaa niinkin, että jokainen näyttelijä huolehtii omat tarpeistonsa ennen esitystä omille paikoilleen. Silloin esim puvutus ja maskihoitavat paikko tilanteet esityksen aikana yksin
‍
Lipunmyyjät
‍
Luotettavat lipunmyyjät, jotka tulevat kenties kokonaan toiminnan ulkopuolelta, ovat kullanarvoisia. Näytteljöitä en tähän käyttäisi lainkaan, näyttettelijöille on hyvä antaa rauha keskittyä esitykseen jo hyvissa ajoin ennen esitystä. Numeroidut lippuniput kannattaa hankkia hyvissä ajoin.

Väliaikatarjoilut

Väliaikatarjoilussa voi hyvin olla mukanalipunmyynnissä olleet henkilöt. Minusta näyttelijöiden ei soviolla tässä lainkaan mukana, eikä edes näkyvillä.
‍
Järjestyshenkilöt

Tässä esim urheiluseurat ovat loistava yhteistyökumppani. Heillä yleensäon luvallisia järjestysmiehiä ja he ovat kokeneita hoitamaanjärjestyksen. Eikä sovi väheksyä tarvetta.
Yleisötapahtumanpelastus – ja turvallisuussuunnitelma on hyvä laatia, vaikkatapahtuma olisi pienempikin. Varautuminen on viisautta.

Lavastus

Mille aikakaudelle näytelmä sijoittuu? Mitennäyttelijät tulevat ja menevät, kuinka monta näyttelijää onkulloinkin näyttämöllä? Mikä voidaan jättää katsojanmielikuvituksen varaan ja mikä on oltava nähtävillä? Tekniikanvaatimukset? Mistä saadaan sähköä? Onko sulakkeet riittävät?Hätäpoistumistiet?
Vasara on pysyttävä kädessä jamielikuvituksen oltava lennokasta, mutta suhteellisuus on kuitenkinsäilytettävä, ainakin jossain määrin. Luova ongelmanratkaisukykyon tässä tehtävässä suurena apuna. Eikä kuvataiteilijanlahjoistakaan ole haittaa, päinvastoin. Vaativa tehtävä.

Valo& ääni? ( Onko tarvetta? Ostopalvelu?)

Onko tarve lisätä äänentoisto ja mikittää näyttelijät?
Kuka tekee valo – ja äänisuunnittelun jos todetaan että tarvetta lisääänentoistolle on. On harkittava onko mahdollista ostaa ääni –ja valotekniikan hoitajat ulkopuolelta. Ihanan kallista, muttakokemukseni mukaan se kannattaa. Jos tuotanto on iso, ja yleisöäsatamäärin on äänentoisto paikallaan. Yleisö ”demppaa” elivaimentaa estradilta tulevaa ääntä. Toki pienellä näyttämölläpärjätään ilmankin.

Orkesteri?

Elävä orkesteri tuo ihan eri säväyksen esitykseen. Toki se on myös pieni jännitysmomentti, mutta sitä on myös vaikka musiikki ja taustaäänet hoidettaisiin soitettaisiin tallenteelta. Kerrankos se soitin pettää?

Ohjaaja

Onko ohjaaja yhdistyksen sisältä vai vaihtuuko ohjaaja jokaiseen tuotantoon vaihtelee suuresti. Tyylejä on monia. Vaihtuva ohjaaja tuo ehkä uutta ajatusta tekemiseen. Jos tuotanto on suuri jahaastava saattaa apulaisohjaaja olla tarpeen. Tällöin ohjaaja keskittyy esim pääroolien ohjaamiseen ja joukkokohtauksiin ja apulaisohjaaja työskentelee sivuroolien parissa.

Lisäksi:

Näytelmäkirjailija

Ilman näytelmäkirjailijaa ei syntyisi montaakaan näytelmää. Toki onnistuuhan se puhtaasti impronakin, siinä ei tekstiä tarvita,mutta se olisi kovin vaativa laji.
Lainaan wikipediaa:
”Näytelmäkirjailija on draamakirjallisuutta kirjoittava kirjailija.Näytelmäkirjailija tuottaa tekstejä teattereiden käyttöön,mutta draamakirjallisuus on myös itsenäinen kirjallisuuden lajinsa,jota voidaan lukea täysin itsenäisenä teoksena. Kirjailija voiolla erikoistunut kirjoittamaan yksin näytelmiä, mutta hän voitämän lisäksi kirjoittaa myös muuta kirjallisuutta, kuten proosaaja lyriikkaa. Näytelmäkirjailija voi myös toimia esimerkiksimuissa teatterialan ammateissa, kuten dramaturgina tai ohjaajana.”
Lisäksi on lukuisa joukko liittoon kuulumattomia kirjailijoita.

Säveltäjä-sanoittaja

Toisinaannäytelmään tilataan juuri sitä kappaletta varten tehty musiikki.Tällöin on etsittävä säveltäjä ja sanoittaja. Onko ne samahenkilö? Voi olla, mutta voi olla olematta. Nimimiesten lisäksilöytyy monesta kylästä ja kaupungista osaaja myös tähän, kunosaa ja jaksaa etsiä. Musiikin, laulun ja tanssin mukaan tuominentuo mukanaan ihan uudenlaisia haasteita, mutta myös sisältöäesitykseen. HoX! Tekijänoikeudet!

Yleisö

Tämäaihe on nyt tässä hetkessä katkeran suloinen aihe. Ilman yleisöä,ei ole kyllä esityksiäkään. Koska yleisöllehän tätä kaikkeatehdään. Toivotaan että tämä vitsaus hellittäisi jo, japääsisimme taas takaisin estradille mahdollisimman nopeasti.
Olenollut mukana niin isommissa tuotannoissa joissa yli viisisataa henkeävetävä katsomo oli ihan turvoksissa aina ja myös pienemmässätuotannossa. Esitin monologin 2013 täällä pohjois-suomessa jayleisöä oli vaihtevasti 40 – 70 hengen välillä. Voimakkaimmankokemuksen olen kokenut esittäessäni monologia, kun yleisöä oliehkä noin 50 henkeä. Monologissa oli omat, aika syvällekin menevätkohtansa ja se mitä minä onnistuin antamaan yleisölle estrarilta,palasi minulle yleisöltä takasin sinne estradille. Se oli huikeatunne. Siitä tuli kuin huume jota haluaa kokea vain lisää, ainavain lisää.
Mielestäni on niin, että jos esitys ei liikutayleisöä mitenkään, ei mihinkään suuntaan, olipa se tunne mikätahansa, on esitys turha.

Kuinka päästä mukaan?

Suomi on harrastajateattereiden ja yhdistysten luvattu maa. Ei nyt jokaisesta, mutta aikamonesta kylästä löytyy harrastajateatteri. Muutamista useampikin.
Nettisivut löytyy useilta ja siellä on yhteystiedot. Rohkeastivain ottamaan yhteyttä ja mukaan toimintaan. Jos ei löydynettisivuja, aina on kylässä joku joka tuntee jonkun joka ontoiminnassa mukana.
Suomessa toimii myös Suomen harrastajateatteriliitto ” SHTL” Suomen Harrastajateatteriliitto onkulttuurijärjestö, johon kuuluu yli 500 harrastajateatteria. SuomenHarrastajateatteriliitto on vuonna 1948 perustettu kulttuurijärjestö.Haluamme olla helposti lähestyttävä, aidosti ihmiset kohtaava jayhteisönsä tunteva ajantasainen vaikuttaja. Siihen kuuluu yhteensäyli 500 harrastajateatteria. Jäsenjärjestöjä on viisi, joidenkautta jäseninä on noin 300 teatteriryhmää. SHTL on myös hyvätiedonlähde, mistä löytyy lähin toimiva harrastaja teatteri. SHTLjärjestää myös koulutuksia.
Tämäkin on ihan omankirjoituksen arvoinen aihe, joten siitä lisää tuonnempana.

Tekijänoikeudet

Tekijänoikeuksiasuomessa valvoo Teosto, Gramex, Sunklo sekä näytelmäkulma.
Tämäkin on aihe johon palaan myöhemmin.

‍